Kartanogolfin hiilijalanjälki selviää AMK-projektissa

3.5.2016

- Meillä on kiinnitetty paljon huomiota ympäristöasioihin. Kentälle on myönnetty GEO ympäristösertifikaatti, jonka saaminen edellyttää tiukkoja kriteereitä ympäristön hoidossa. Ravintolamme on saanut Joutsenmerkin, jonka saaminen myös edellyttää toimia ja valintoja, jotka vaikuttavat ympäristöön. Haluamme edetä tällä sektorilla ja olla edelläkävijä. Kun meille tarjoutui tilaisuus selvittää kentän hiilijalanjälki, halusimme heti mukaan. Mikkelin Ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan insinöörikoulutuksen oppilasryhmä tekee neljän Mikkelin ympäristössä toimivan matkailuyrityksen osalta tutkimuksen. Kartanogolf on yksi näistä ja ensimmäinen golfkenttä Suomessa, jonka hiilijalanjälki selvitetään. Näin arvelee toimitusjohtaja Petteri Ruuskanen.

Kuvassa Marko Puunalaisen ja Ruuskasen seurassa olevat opiskelijat Juho Iso-Kuusela ja Antti Suvanto tutustuvat hybridileikkuriin, jolla kentällä hoidetaan viheriöt. Koneessa on pieni polttomoottori, jota käytetään siirtymiin. Leikkuu tapahtuu terillä, joita pyörittävät sähkömoottorit. Koneessa ei ole hydrauliikkaa, joten esimerkiksi öljyvahinkoja ei voi tapahtua.

Hiilijalanjälki tarkoittaa tutkittavan kohteen aiheuttamaa ilmastokuormaa tuottamiensa kasvihuonekaasujen kautta elinkaarensa aikana. Ne on kehitetty mittareiksi, joilla voidaan arvioida tekojen ja kulutusvalintojen vaikutus ilmaston lämpenemiseen. Tutkimuksessa otetaan huomioon myös hiilinielu, jota esimerkiksi kenttäalueen puusto edustaa. Tässä tutkimuksessa ei oteta huomioon kentälle tapahtuvan liikenteen aiheuttamaa ilmastokuormaa vaan se keskittyy pelkästään kentän ja siellä tapahtuvan toiminnan synnyttämään ilmastokuormaan.

Kenttäalueen pinta-ala on 63 hehtaaria. Koko aluetta hoidetaan jollain tasolla, mutta aktiivisemman hoidon alla ovat väylät, tiet, piha-alueet, greenit, bunkkerit ja rakennukset. Niiden pinta-ala on 41 hehtaaria. Leikattavaa aluetta ovat 12 hehtaaria väyliä, 1,2 hehtaaria viheriöitä ja 1,5 hehtaaria tiiauspaikkoja.

Polttoöljyä kuluu vuodessa noin 15 000 litraa, bensiiniä 600-700 litraa, lannoitteita 20 000 kiloa. Kasteluun käytetään kanavasta otettavaa vettä 35 000 kuutiota. Veden laatua seurataan jatkuvasti mittaamalla typen ja fosforin pitoisuudet vedestä sekä kentän yläpuoleiselta että alapuoleiselta osalta.

Neljän opiskelijan ryhmää tässä työssä ohjaavat Anne-Marie Tuomala ja Timo Siiskonen Mikkelin Ammattikorkeakoulusta.

IK




« Takaisin