Levä vesiesteessä vain esteettinen ongelma

11.6.2018

Viidennentoista väylän vesieste toimii tehokkaana ravinnesiepparina. Siihen valuvat keväällä sulamisvedet ja kesällä sadevedet. Siihen on johdettu myös usean väylän salaojat. Ne kaikki yhdessä aiheuttavat ravinteidn huuhtoutumista esteeseen ja veden laatu on leville varsinainen ”seisova pöytä”. Haitta on ennen muuta esteettinen. Kaloja siinä ei ole. Muuta vesielämää, kuten hyönteisiä, sen sijaan on niin, että ainakin telkkäemo näyttää joka kevät tuovan jälkikasvunsa siihen ateroimaan.

Vesiesteen veden laatu tutkittiin 23.5. Kuvassa ympäristösihteeri Marika Limatius Keski-Savon ympäristötoimen Joroisten toimipisteestä kaataa vesinäytettä tutkimukseen lähettämistä varten.
Kenttämestari Marko Puumalainen kertoi ajatuksistaan tutkimutuloksen valmistuttua. Hän piti leväkasvustoa lähinnä esteettisenä haittana, jota se onkin kirkkaisiin vesiin tuttuneiden suomalaisten silmissä.

Voiko asialle tehdä mitään?

- Suurin osa pinnalla kelluvista levistä poistettiin 7.6., joten vesieste on jälleen vesiesteen näköinen. Fosforin saostuskemikaalin vaikutusta tullaan todennäköisesti myös kokeilemaan lähiaikoina. Jatkossa lammen ravinnekuormaa voidaan yrittää vähentää tekemällä lampea ympäröivälle alueelle oma lannoitussuunnitelma ja toteutus esim. ruiskutettavilla nestelannoitteilla. Nestelannoitteet kasvi ottaa heti lehtien kautta käyttöön ja näin ns. ravinnevalumilta vältytään.

Onko mielessä muita toimenpiteitä, joita haluaisit tehtävän?

-Kuitusaven käyttöä haluaisin kokeilla tämän lammen peruskorjauksessa. Kuitusavesta saadaan tehtyä vettä pitävä pohja ja käsittääkseni siinä ei hapettomissa oloisa myöskään kasva mikään. Lampi olisi sopivan pieni tällaiseen koetoimintaan ja onnistuessaan vahvistaiisi ajatuksia muidenkin vesiesteiden korjaamiseen samalla tavalla. Materiaalia on satavilla lähes pelkillä kuljetuskustannuksilla.

Ympäristösihteeri Marika Limatius arveli viherlevän ”popsineen” fosforia urakalla, koska sen määrä suhteessa typpeen oli alhaalla. - Koska fosforia on vähän typpeen verrattuna, ei fosforia sitovaa kemikaalia kannattane käyttää ennen kuin nykyiset massat on poistettu. Rehevyydestähän vesieste kärsii, joten se on suotuisaa elinympäristöä viherlevälle. Jonkinlaista suojakasvillisuutta suosittelisin vesiesteen ympärille sitomaan ravinteita. Vaikkakin ymmärrän, että tarkoitus olisi pitää vesiesteet avoimina. Peiaatteessa en itse näe estettä polyalumiinikloridin käyttöön, kunhan levämassat on ensin putsattu pois. Tosin mitään pysyvää ratkaisua sillä ei saa ja voi olla että aiemmin sitoutunut fosfori vapautuu aikanaan pohjasta jos sitä ei missään vaiheessa kerätä pois.

I.K.




« Takaisin